torstai 24. tammikuuta 2008

Tarvasjoen rippikirjoja internetissä

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen vapaaehtoisvoimin kokoamassa Digiarkistossa on jo muutaman ajan ollut saatavilla Tarvasjoen eli entisen Euran kappelin digitoituja rippikirjoja vuosilta 1737-67 ja 1797-1820. Nämä tiedot löytyvät Marttilan seurakunnan yhteydestä, jonka kappelina nykyinen Tarvasjoki tuolloin oli.
Esimerkkinä on kooltaan pienennetty kuva Juvan kartanon kohdalta vuosilta 1762-1767. Ylimmillä riveillä näkyvät paroni Magnus Armfelt ja vaimonsa Maria Catharina Wennerstedt. Juvan kartanosta he myöhemmin muuttivat Halikon Joensuun kartanoon perheineen.


Digiarkistoa voi tukea heidän kotisivuiltaan löytyvillä tavoilla!

perjantai 11. tammikuuta 2008

Adolf Lindmanin päiväkirja

Tarvasjoen seurakunta julkaisi vuonna 1972 papinvirkansa perustamisen 200-vuotisjuhlan kunniaksi kirjasen "Euran saarnahuonekunnan saarnaajan päiväkirja vuosilta 1853-1859". Kyseistä päiväkirjaa piti mainittuun aikaan herra Adolf Lindman.

Saarnaaja Lindman oli syntynyt Turussa 4.5.1821 muurarinkisällin perheeseen ja ahkerana miehenä opiskellut itsensä ylioppilaaksi 1846. Papiksi hänet vihittiin Porvoossa kolme vuotta myöhemmin. Sen jälkeen hän oli ollut Paattisten apupappina vuoden verran sekä Karjalohjalla samoin apupappina 1850-53. Viimeksi mainittuna vuonna hänestä tuli sitten Marttilan pitäjään tuolloin kuuluneen Euran kappelin saarnaaja kuudeksi vuodeksi. Nykyisin Euran kappeli tunnetaan Tarvasjokena.

Saarnaajan virasta Lindman siirtyi takaisin Paattisille, tällä kertaa kappalaisena. Lopulta hänestä tuli Turun linnan vankilansaarnaaja ja varapastori. Hän oli mukana lukuisissa eri luottamustoimissa, jotka monesti liittyivät muinaismuistojen vaalimiseen ja historian tutkimiseen. Omien sanojensa mukaan hän oli sitä mieltä, että "jokaisen kansalaisen.....jollei kirjoittaa oman aikansa historiaa, ainakin jättää jälkeensä sitä varten tarvittavaa aineistoa".

maanantai 10. joulukuuta 2007

Uusi kotiseutulehti

Tarvasjoen kunnan ja seurakunnan julkaisema sekä kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen toimittamana "Tarvas Kotiseutulehti" on juuri ilmestynyt.

Vuoden toisessa numerossa käsitellään ajankohtaista kuntaliitosasiaa oman pitäjän näkökulmasta. Kalervo Mäkinen esittelee "Kaksi Franssia" eli Fransit Nummila ja Tarvas. Lisäksi artikkeleista löytyvät "Itsenäisen talonpojan tulevaisuus", "Lotan puheenvuoro" ja seurakunnan toimintaa esitteleviä juttuja.

Tarvasjoen seurakunnan sivuilta voit lukea tämän maanmainion ja pieetillä tehdyn lehden aiemmin julkaistuja numeroita aina vuodesta 1999 lähtien.

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Maunulan sukuseura

Krister Kristerssonin (1734-1800) ja Kaisa Heikintyttären (1746-1788) jälkeläisillä on sukuseura nimeltä Maunulan sukuseura. Krister ja Kaisa olivat isäntäparina Suurilan kylän Maunulan talossa 1700-luvun toisella puoliskolla.

Sukuseura julkaisi vuonna 2001 Kyösti Piispan kokoaman teoksen "Maunulan suku Tarvasjoen Suurilan kylästä". Tähän kirjaan tuli tänä vuonna täydennysosa.

Nyt sukuseura on avannut omat internet -sivunsa, joille pääset
tästä.


Kiitokset R. Saariselle Turkuun vihjeestä!

maanantai 15. lokakuuta 2007

Tuomarilan rusthollista sananen

Tarvasjoen Tuomarilan ratsutilan isäntä Matti Wilhelm Tuomarila syntyi helmikuussa 1842. Isä Juho Erkinpoika oli talon edellisen isännän poika ja äiti Liisa Heikintytär rusthollarin tytär Halikon pitäjän Vaskionmäeltä. Avion myötä Liisa muutti Tuomarilaan 16. päivä joulukuuta 1826, vaikka vihkiminen olikin tapahtunut jo saman vuoden kesäkuussa.

Matti Wilhelmillä oli viisi vanhempaa sisarusta sekä yksi nuorempi sisko.

Avioliiton satamaan Matti Wilhelm purjehti Liedossa marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1865. Puoliso Gustava oli syntynyt Pyhältön Kalloisten talossa tammikuussa 1846. Gustavan isä Henrik Matsson oli tuolloin tilallisena ao. talossa, josta hän muutama vuosi myöhemmin siirtyi Kaurinkosken Etutalon isännäksi. Gustavan äiti oli hänen kaimansa - Gustava Johansdotter.







sunnuntai 19. elokuuta 2007

Saarnaja Lindfeldt ja vaimonsa Lilius

Tamperelaisen teurastajan, Karl Herman Lindfeldtin ja vaimonsa Justina Lithanuksen kesäkuussa 1817 syntynyt poika, isänsä kaima, opiskeli paikallisessa pedagogiossa vuosina 1825-28. Sieltä hänet lähetettiin Porin triviaalikouluun elokuun lopulla vuonna 1828. Porista Karl Herman jatkoi opintietään Hämeenlinnaan ja edelleen Helsinkiin, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi joulun alla 1836.

Hänet vihittiin kolmen vuoden kuluttua papiksi Turun hiippakunnassa ja seuraavina vuosina hän toimi pappina Vampulan ja Akaan pitäjissä. Sieltä hän muutti Tarvasjoen saarnaajaksi vuonna 1846. Hän myös kuoli Tarvasjoella neljä vuotta myöhemmin.

Vuodesta 1840 lähtien Karl Herman oli ollut naimisissa Vampulan kappalaisen tyttären, Johanna Fredrika Liliuksen kanssa. Johanna Fredrika eli miehensä kuoleman jälkeen leskenä peräti 41 vuotta ja tuli haudatuksi Tarvasjoen kirkon viereen miehensä kanssa samaan paikkaan. Massiivisen muistomerkin juurelle on haudattu myös Karlin ja Johannan lapsia; Paulina, Maria Lovisa, Paul Alfrid ja Karl Vilhelm. Lisäksi haudassa lepää Johanna Liliuksen vuonna 1817 syntynyt sisko Eva Lovisa.

Johannan ja Evan isä oli siis Vampulan kappalainen Fredrik L. ja äiti Johanna Margareta Krook.







keskiviikko 8. elokuuta 2007

Tarvasjoen ystävyyskunnasta

Tarvasjoen virolaisen ystävyyskunnan, Novan, merkittävin kulttuurillinen nähtävyys on noin vuonna 1750 rakennettu puinen kirkko. Kirkkorakennus on pyhitetty Pyhälle Olaville. Tämän lisäksi Virossa on vain kaksi tälle norjalaiselle pyhimyskuninkaalle omistettua kirkkoa.

Vaatimattoman kokoisen rakennuksen erikoisuuksia ovat puinen ratasristi 1800-luvulta ja vuodelta 1836 oleva lasinen alttaritaulu. Nämä molemmat ovat koko maata ajatellen ainutlaatuisia.





Novan seurakunta on pyrkinyt restauroimaan hautausmaan vanhoja takorautaisia muistomerkkejä ja sijoittanut niitä uudelleen kirkkomaalle. Pyhän Olavin kirkko muodostaakin syrjäiselle sijainnillaan herkän kokonaisuuden, joka tekee satunnaiseen ohikulkijaan rauhoittavan vaikutuksen.



Hautausmaalla on muistomerkki myös vuoden 1918 vapaussodassa kaatuneille novalaisille.