Euran l. nykyisen Tarvasjoen saarnahuonekunnan kirkonkokous päätti toukokuun lopulla 1774 kappelin silloisen kirkon olevan niin huonossa kunnossa, että se olisi purettava ja tilalle rakennettava kokonaan uusi.Marttilan eli emäseurakunnan pitäjänapulainen Gabriel Haberfelt sai tehtäväkseen hankkia tuomiokapitulilta luvan tähän yritykseen. Asiassa ei kummankaan osapuolten taholta viivästelty ja jo vajaan kuukauden kuluttua, täsmälleen 25.6.1774 tuomiokapitulilta tuli myönteinen päätös.
Euran kappeliseurakunta ei ollut aivan yhtä nopea omissa päätöksissään ja vasta kolme vuotta myöhemmin, alkusyksystä 1777, sai asia jatkoa. Tuolloin kirkonkokous päätti seuraavaa;
A) Rakennusmestariksi otettaisiin turkulaisen kirkonrakentaja Antti Piimäsen poika, kirvesmies Mikkeli Hartlin, jolle maksettaisiin rahana 500 kuparitaalaria kirkonkassasta sekä kappa rukiita, kakku ja juusto joka talolta plus kyydit Euran ja Turun välillä
B) Hyväksyttiin Hartlinin tekemät piirustukset
C) Laittaa kirkon pituudeksi 12 syltä ja leveydeksi 5,5 syltä
D) Ottaa kirkonrakennuksen osakkaiksi ne Liedon emäseurakunnan kylät, joiden asukkaat ennenkin olivat käyneet Euran kappeliseurakunnan jumalanpalveluksissa ja varata näille tarvittavat penkit
E) Lähettää kirkon piirustukset tuomiokapitulin kautta Hänen Majesteettinsa vahvistettaviksi
F) Rakentaa kivijalka vielä samana vuonna, ajaa puutavara paikalle talven aikana ja rakentaa itse kirkko vuoden 1778 keväällä, mikäli Hänen Kuninkaallinen Majesteettinsa olisi siihen mennessä vahvistanut piirustukset
G) Laittaa kirkkoon kolme lehteriä.
Eräiden isäntien saamattomuuden takia puukuormia ei tullut tarpeeksi talven 1777-78 aikana, joten kirkko valmistui vasta vuonna 1779. Tämä kirkko palvelee yhä Tarvasjoen seurakuntaa ja on samalla muisto kustavilaisen ajan arkkitehtuurista sekä Piimäsen suvun tunnustetusta ammattitaidosta. Mikkeli Hartlin rakensi tämän kirkon lisäksi ainakin Pöytyän, Yläneen ja Säkylän kirkot sekä Kosken Tl kellotapulin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti