Tunnelmaa Juvankoskelta

Lukeminen saa loistamaan

Kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen kirjoittama Tarvasjoen kirjaston 150 -vuotishistoriikki on mielenkiintoista luettavaa kenelle tahansa kulttuuri-ihmiselle.

Kirjassa lainataan mm. paikkakunnalla pitkään vaikuttanut opettaja Vilho Mattilaa, joka toteti vuonna 1957 seuraavaa; "Kirjoissa on kaikkien menneitten aikojen sielu. Kirjat ovat opettajia, jotka opettavat meitä ilman vitsaa ja kuristusta, ilman kiukkuisia sanoja ja maksua pyytämättä."

Voisikos sen kauniimmin sanoa!

Kirjaa voi ostaa suoraan kirjastosta ja sen kustantajana on loimaalainen Kustannus HD.

Tarvasjoen rippikirjoja internetissä

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen vapaaehtoisvoimin kokoamassa Digiarkistossa on jo muutaman ajan ollut saatavilla Tarvasjoen eli entisen Euran kappelin digitoituja rippikirjoja vuosilta 1737-67 ja 1797-1820. Nämä tiedot löytyvät Marttilan seurakunnan yhteydestä, jonka kappelina nykyinen Tarvasjoki tuolloin oli.

Esimerkkinä on kooltaan pienennetty kuva Juvan kartanon kohdalta vuosilta 1762-1767. Ylimmillä riveillä näkyvät paroni Magnus Armfelt ja vaimonsa Maria Catharina Wennerstedt. Juvan kartanosta he myöhemmin muuttivat Halikon Joensuun kartanoon perheineen.

Digiarkistoa voi tukea heidän kotisivuiltaan löytyvillä tavoilla!

Adolf Lindmanin päiväkirja

Tarvasjoen seurakunta julkaisi vuonna 1972 papinvirkansa perustamisen 200-vuotisjuhlan kunniaksi kirjasen "Euran saarnahuonekunnan saarnaajan päiväkirja vuosilta 1853-1859". Kyseistä päiväkirjaa piti mainittuun aikaan herra Adolf Lindman.

Saarnaaja Lindman oli syntynyt Turussa 4.5.1821 muurarinkisällin perheeseen ja ahkerana miehenä opiskellut itsensä ylioppilaaksi 1846. Papiksi hänet vihittiin Porvoossa kolme vuotta myöhemmin. Sen jälkeen hän oli ollut Paattisten apupappina vuoden verran sekä Karjalohjalla samoin apupappina 1850-53. Viimeksi mainittuna vuonna hänestä tuli sitten Marttilan pitäjään tuolloin kuuluneen Euran kappelin saarnaaja kuudeksi vuodeksi. Nykyisin Euran kappeli tunnetaan Tarvasjokena.

Saarnaajan virasta Lindman siirtyi takaisin Paattisille, tällä kertaa kappalaisena. Lopulta hänestä tuli Turun linnan vankilansaarnaaja ja varapastori. Hän oli mukana lukuisissa eri luottamustoimissa, jotka monesti liittyivät muinaismuistojen vaalimiseen ja historian tutkimiseen. Omien sanojensa mukaan hän oli sitä mieltä, että "jokaisen kansalaisen.....jollei kirjoittaa oman aikansa historiaa, ainakin jättää jälkeensä sitä varten tarvittavaa aineistoa".

Uusi kotiseutulehti

Tarvasjoen kunnan ja seurakunnan julkaisema sekä kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen toimittamana "Tarvas Kotiseutulehti" on juuri ilmestynyt.

Vuoden toisessa numerossa käsitellään ajankohtaista kuntaliitosasiaa oman pitäjän näkökulmasta. Kalervo Mäkinen esittelee "Kaksi Franssia" eli Fransit Nummila ja Tarvas. Lisäksi artikkeleista löytyvät "Itsenäisen talonpojan tulevaisuus", "Lotan puheenvuoro" ja seurakunnan toimintaa esitteleviä juttuja.

Tarvasjoen seurakunnan sivuilta voit lukea tämän maanmainion ja pieetillä tehdyn lehden aiemmin julkaistuja numeroita aina vuodesta 1999 lähtien.

Maunulan sukuseura

Krister Kristerssonin (1734-1800) ja Kaisa Heikintyttären (1746-1788) jälkeläisillä on sukuseura nimeltä Maunulan sukuseura. Krister ja Kaisa olivat isäntäparina Suurilan kylän Maunulan talossa 1700-luvun toisella puoliskolla.

Sukuseura julkaisi vuonna 2001 Kyösti Piispan kokoaman teoksen "Maunulan suku Tarvasjoen Suurilan kylästä". Tähän kirjaan tuli tänä vuonna täydennysosa.

Nyt sukuseura on avannut omat internet -sivunsa, joille pääset tästä.


Kiitokset R. Saariselle Turkuun vihjeestä!

Tuomarilan rusthollista sananen

Tarvasjoen Tuomarilan ratsutilan isäntä Matti Wilhelm Tuomarila syntyi helmikuussa 1842. Isä Juho Erkinpoika oli talon edellisen isännän poika ja äiti Liisa Heikintytär rusthollarin tytär Halikon pitäjän Vaskionmäeltä. Avion myötä Liisa muutti Tuomarilaan 16. päivä joulukuuta 1826, vaikka vihkiminen olikin tapahtunut jo saman vuoden kesäkuussa.

Matti Wilhelmillä oli viisi vanhempaa sisarusta sekä yksi nuorempi sisko.

Avioliiton satamaan Matti Wilhelm purjehti Liedossa marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1865. Puoliso Gustava oli syntynyt Pyhältön Kalloisten talossa tammikuussa 1846. Gustavan isä Henrik Matsson oli tuolloin tilallisena ao. talossa, josta hän muutama vuosi myöhemmin siirtyi Kaurinkosken Etutalon isännäksi. Gustavan äiti oli hänen kaimansa - Gustava Johansdotter.



Tuomarila Tarvasjoki Kaurinkoski