Uusi Kotiseutulehti ilmestynyt

Tarvasjoen kunnan ja seurakunnan julkaisema sekä kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen toimittama Kotiseutulehti kolahti pitäjäläisten postilaatikoihin tällä viikolla. Kansisivulla kunnanjohtaja Oili Paavola tekee perusteellisen katsauksen Tarvasjoen näkymiin nyt ja tulevaisuudessa.

Monipuolisesta sisällöstä mainittakoon erityisesti "Viron vapaussota ja Pohjan pojat" -artikkeli, joka valottaa Viroon vapaussotaan 1910-luvun lopulla lähteneiden tarvasjokisten miesten vaiheita. Myös nyt jo yli 90-vuotiaan Meeri Holmbergin haastattelu on antoisaa luettavaa viime vuosien mikrohistoriasta kiinnostuneille.

Lehti on luettavissa pdf-muodossa Tarvasjoen seurakunnan sivuilla - klikkaa yllä olevaa linkkiä!

Juvakoski Juvalta

Tarvasjoen Juvan kartanoon eli kapteeninpuustelliin tuli vuonna 1867 vuokraajaksi Karl Robert Lindström. Hän oli syntynyt kesällä 1833 Kiskon Hongiston kylän Mattilan rusthollissa talon isännän, Reginan aviottomana lapsena. Paria vuotta myöhemmin Regina Arvidsdotter Hammar meni naimisiin Pohjan pitäjän Fiskarsin ruukilta tulleen kapakoitsija Christopher Lindströmin kanssa. Perhe muutti saman tien Helsinkiin, missä Christopher mainitaan puutarhurina. Siellä myös syntyi pariskunnan tytär Sophia, joka kuitenkin menehtyi alle kolmivuotiaana. Myös Regina kuoli Helsingissä, vuoden 1848 syksyllä.

Karl Robert käytti siis sukunimeä Lindström, mutta Kiskon kastettujen luettelossa hänet mainitaan aviottomana. Mikään mahdottomuus ei toki ole, että Christopher olisi ollut hänen isänsä. Reginan isän, Arvid Hammarin suku oli ollut jo yli 100 vuotta Hongistossa rusthollareina, mutta aivan alunperin Hammarit olivat tulleet Kiskoon Marttilan pitäjän Tilkaisten kylästä.

Niinpä ympyrä tavallaan sulkeutui, kun Karl Robert Lindström saapui silloiseen Marttilaan kuuluneen Euran kappelin Juvan kartanoon "arrendaattoriksi". Hän oli jo tätä ennen hankkinut maanviljelijän kannuksensa Paarskylän ja Sandön kartanoissa. Niistä hän toi mukanaan Juvalle erinomaiset suositukset. Karl Robert oli mennyt naimisiin tanskalaissyntyisen Matilda Brucen kanssa, joka oli kotimaassaan opiskellut meijeriköksi. Hän aloittikin Juvalla meijerin pidon, joka 1889 laajeni alueelliseksi Juvan meijeriksi ja edelleen Tarvasjoen Marttilan Meijeri Oy:ksi. Kartanon karja oli pitäjän suurin ja myös ensimmäinen AY-karja.

Perheeseen syntyi vuosien kuluessa kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Yksi pojista ja molemmat tyttäret kuolivat nuorena. Jäljelle jääneistä veljeksistä Karl Lindström oli myöhemmin Ypäjällä asemapäällikkönä, kun taas Werner Sakeus jatkoi isänsä jälkeen Juvan isäntänä. Isän kuollessa Werner oli vasta 13 vuoden ikäinen, mutta heti rippikoulun jälkeen hän otti äitinsä suojeluksessa ohjat käsiinsä. Hän meni naimisiin Marttilan legendaarisen nimismiehen, Sjömanin tyttären Helmin kanssa. Tämä pariskunta oli perustamassa lukuisia yhdistyksiä ja yrityksiä nykyisen Tarvasjoen alueella. Hän toi pitäjään mm. puhelimen, oli perustamassa maamiesseuraa, suojeluskuntaa, maataloustuottajia jne jne. Werner Lindström, joka suomensi sukunimensä Juvakoskeksi, oli myös Tarvasjoen viimeinen kuntakokouksen esimies ja ensimmäinen uuden kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Helmi Lindström oli aktiivinen mm. martoissa ja lottatoiminnassa.

Lopulta 1934 Werner Sakeus Juvakoski osti Juvan kartanon itselleen. Hänen kuoltuaan kuusi vuotta myöhemmin perikunta pilkkoi kartanon myymällä pellot ja metsät eri omistajille. Näin tämä jo vuonna 1464 ensimmäisen kerran mainittu herraskartano tavallaan lakkasi olemasta.

Tunnelmaa Juvankoskelta

Lukeminen saa loistamaan

Kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen kirjoittama Tarvasjoen kirjaston 150 -vuotishistoriikki on mielenkiintoista luettavaa kenelle tahansa kulttuuri-ihmiselle.

Kirjassa lainataan mm. paikkakunnalla pitkään vaikuttanut opettaja Vilho Mattilaa, joka toteti vuonna 1957 seuraavaa; "Kirjoissa on kaikkien menneitten aikojen sielu. Kirjat ovat opettajia, jotka opettavat meitä ilman vitsaa ja kuristusta, ilman kiukkuisia sanoja ja maksua pyytämättä."

Voisikos sen kauniimmin sanoa!

Kirjaa voi ostaa suoraan kirjastosta ja sen kustantajana on loimaalainen Kustannus HD.

Tarvasjoen rippikirjoja internetissä

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen vapaaehtoisvoimin kokoamassa Digiarkistossa on jo muutaman ajan ollut saatavilla Tarvasjoen eli entisen Euran kappelin digitoituja rippikirjoja vuosilta 1737-67 ja 1797-1820. Nämä tiedot löytyvät Marttilan seurakunnan yhteydestä, jonka kappelina nykyinen Tarvasjoki tuolloin oli.

Esimerkkinä on kooltaan pienennetty kuva Juvan kartanon kohdalta vuosilta 1762-1767. Ylimmillä riveillä näkyvät paroni Magnus Armfelt ja vaimonsa Maria Catharina Wennerstedt. Juvan kartanosta he myöhemmin muuttivat Halikon Joensuun kartanoon perheineen.

Digiarkistoa voi tukea heidän kotisivuiltaan löytyvillä tavoilla!

Adolf Lindmanin päiväkirja

Tarvasjoen seurakunta julkaisi vuonna 1972 papinvirkansa perustamisen 200-vuotisjuhlan kunniaksi kirjasen "Euran saarnahuonekunnan saarnaajan päiväkirja vuosilta 1853-1859". Kyseistä päiväkirjaa piti mainittuun aikaan herra Adolf Lindman.

Saarnaaja Lindman oli syntynyt Turussa 4.5.1821 muurarinkisällin perheeseen ja ahkerana miehenä opiskellut itsensä ylioppilaaksi 1846. Papiksi hänet vihittiin Porvoossa kolme vuotta myöhemmin. Sen jälkeen hän oli ollut Paattisten apupappina vuoden verran sekä Karjalohjalla samoin apupappina 1850-53. Viimeksi mainittuna vuonna hänestä tuli sitten Marttilan pitäjään tuolloin kuuluneen Euran kappelin saarnaaja kuudeksi vuodeksi. Nykyisin Euran kappeli tunnetaan Tarvasjokena.

Saarnaajan virasta Lindman siirtyi takaisin Paattisille, tällä kertaa kappalaisena. Lopulta hänestä tuli Turun linnan vankilansaarnaaja ja varapastori. Hän oli mukana lukuisissa eri luottamustoimissa, jotka monesti liittyivät muinaismuistojen vaalimiseen ja historian tutkimiseen. Omien sanojensa mukaan hän oli sitä mieltä, että "jokaisen kansalaisen.....jollei kirjoittaa oman aikansa historiaa, ainakin jättää jälkeensä sitä varten tarvittavaa aineistoa".

Uusi kotiseutulehti

Tarvasjoen kunnan ja seurakunnan julkaisema sekä kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen toimittamana "Tarvas Kotiseutulehti" on juuri ilmestynyt.

Vuoden toisessa numerossa käsitellään ajankohtaista kuntaliitosasiaa oman pitäjän näkökulmasta. Kalervo Mäkinen esittelee "Kaksi Franssia" eli Fransit Nummila ja Tarvas. Lisäksi artikkeleista löytyvät "Itsenäisen talonpojan tulevaisuus", "Lotan puheenvuoro" ja seurakunnan toimintaa esitteleviä juttuja.

Tarvasjoen seurakunnan sivuilta voit lukea tämän maanmainion ja pieetillä tehdyn lehden aiemmin julkaistuja numeroita aina vuodesta 1999 lähtien.