Tarvasjokea

Tarvasjoen läpi virtaavat sekä Paimionjoki että Tarvasjoki. Jälkimmäinen muodostaa aivan keskustaajaman tuntumassa kauniin putouksen, jonka alapuolella on ollut ikiaikainen kahluupaikka Härkätien kulkijoita varten.

Samasta paikasta alkaa Kotiseutuyhdistyksen vuosi sitten avaamana, joen rantamaisemia kulkeva luontopolku. Sen varrella on pieniä esittelytauluja, joissa kerrotaan alueella elävistä kasveista ja eläimistä.

Putouksen alapuolella on pidetty myös suuret laulujuhlat 1920-luvulla. Tätä varten rakennettiin tilapäiset katsomo sekä esityslava.

Gustaf Mauritz Armfelt - juhlanäytelmä tulossa!

Juvankoski

Paimionjoessa sijaitsee Juvankosken putous, joka on padottu 1900-luvun puolivälin jälkeen. Koskessa on kotiseutuneuvos Kalervo Mäkisen tutkimusten mukaan sijainnut Suomen ensimmäinen paperitehdas. Tämä olisi tapahtunut paria vuotta aiemmin kuin yleisesti vanhimpana pidetyn Pohjan pitäjän Tomasbölen paperimyllyn rakentaminen.

Piispa Juhana Gezelius vanhempi oli nimittäin perustanut Turun tuomiokirkolle oman kirjapainon ja kutsunut asiantuntijaksi saksalaisen Bertil Oberhärin. Tämä olisi sitten kokeillut oman paperin tuotantoa jossakin Marttilan silloiseen emäpitäjään perustetussa paikassa. Tämä olisi käytännössä tarkoittanut nimenomaan Juvankoskea.

Nykyisellään koski on mahtava näky porttien ollessa auki. Padon toisessa reunassa (ei kuvassa) on näkyvissä uittoputki, jota myöten vielä 1970-luvun alussa tukkeja uitettiin alavirtaan. Kuvan oikean laidan metallinen putki johtaa koskessa olevaan voimalaitokseen.

Virola

Tarvasjoen Euran kylän liepeillä oli jo 1700-luvun lopulla Virolan torppa. Torppareina mainitaan mm. Mats Christersson, Johan Michelsson ja Anders Danielsson vuosien 1792-1855. välisenä aikana.

Virolan torpan suurimpia hetkiä lienee ollut 28. päivä toukokuuta vuonna 1844, jolloin veljekset Johan ja Henrik menivät tuplahäissä naimisiin Tuorilan Vanhatalon tyttärien, Maria Kristina ja Ulrika Henriksdotterien kanssa.

Tarvasjoen Killalan kylässä on myös sijainnut samanniminen torppa.
Myöhemmin Virolasta muodostui oma maatila ja 1980-luvulla alueesta rakentui moderni omakotialue.

Virolan vanha päärakennus on jo kauan seissyt tyhjänä. Kunta onkin päättänyt purattaa rakennuksen, joten tässä pieni muisto katoavasta menneisyydestä.

R. Saarinen Turusta on ystävällisesti toimittanut seuraavia lisätietoja;

Virolan viimeisen torppariperheen,Antti Danielinpoika ja Anna Liisa Heikintyttären vanhin v.1850 syntynyt tytär Maria Sofia vihittiin 15-vuotiaana 12.4.1866 Matti Vilhelm Matinpojan kanssa,joka oli Liedon
Kaurinkosken Etutalosta. Heille syntyi 4.12.1869 poika nimeltään Anders Vilhelm. Hänet tunnettiin myöhemmin Antti Mikkolana,tuomari ja kansanedustaja sekä Turun Sanomien perustajana.

Hänestä on Raimo Vahteran kirjoittama laaja elämänkerta Turun Sanomien
100-vuotisnumerossa 2.1.2005.