Juhannus 1912

Juhannus vuonna 1912 ei sujunut Tarvasjoella kovin mukavissa merkeissä. Juhannusaaton vastaisena yönä kokoontui Liedonperässä muutamia miehiä erääseen Kujanpään torppaan miestä vahvempia aineita nauttimaan. Sieltä viisi miestä siirtyi puolen yön jälkeen lähistöllä olleeseen Ahon torppaan. Jostain syystä irtolaismies Kalle Suomisen ja muonamies Oskar Lindströmin välille syntyi riitaa, joka yltyi lopulta tappeluksi. Sen tuoksinassa molemmat ottivat esiin puukkonsa onnettomin seurauksin. Suomisen puukko viilsi Lindströmiltä vatsaan, poskeen ja silmän yläpuolelle Näistä vatsaan tai lähelle sydäntä osunut isku tappoi muonamies Lindströmin välittömästi.

Viranomaiset saatiin paikalle melko nopeasti ja Kalle Suominen lähetettiin Turkuun lääninvankilaan odottamaan oikeudenkäyntiä. Marttilan ym. kuntain kihlakunnanoikeus kokoontui heinäkuun lopulla samana vuonna. Suomiselle langetettiin tahallisesta taposta viiden vuoden kuritushuonerangaistus. Tämä lisäksi hän joutui maksamaan Oskar Lindströmin leskelle neljän alaikäisen lapsen kasvattamisesta 50 markkaa vuosittain kullekin täysi-ikäiseksi tuloon saakka. Kuten näissä tapauksissa aina, alistettiin tuomio vielä Turun hovioikeuden tarkastettavaksi.

Kenties surullisin piirre koko asiassa oli se tosiseikka, että Oskar ja Kalle olivat varsin läheisiä sukulaisia. Muonamies Lindström oli nimittäin Suomisen eno. Kalle oli syntynyt aviottomana lapsena vuonna 1888 Paimion Kruuvaisten kylän Penttilässä. jossa hänen äitinsä Emma Lindström oli tuohon aikaan piikana. Emma ja Oskar Lindström olivat sitten sisaruksia, jotka syntyivät Liedonperän Knuutilan talon mailla. Heidän isänsä Kustaa Vilhelm oli ollut aikaan Knuutilan eli Mäkilän lampuotina. Sisarusten äiti oli Juliana Juhontytär, joka miehensä tavoin oli kotoisin Liedosta. Kustaa Vilhelmin isä Kalle Lindström oli toiminut suutarina Tammentaan kylässä, kun taas äiti Julianan vanhemmat olivat Mäkkylän kylän Mattilan talon isäntäpari Juho Mikonpoika ja Johanna Heikintytär.

Oskar Lindströmin leski oli hänen toinen vaimonsa, Miina Juliaanantytär Laakso Marttilasta. Yhteisiä lapsia olivat Oskar Rudolf, Anna Ester, Hilma Maria ja Frans Nikolai. Kaksi viimeksi mainittua menehtyi lapsena vähän isänsä onnettoman kuoleman jälkeen. Lisäksi perheessä oli Miinan avioton tytär Aliina Sofia ja Oskarin edellisestä aviosta syntynyt tytär Iida Josefiina sekä vielä hänen ensimmäisen vaimonsa avioton lapsia Johan Oskar. Mielenkiintoista on myös havaita, että Mäen torpassa asuneessa suurperheessä, johon kuului myös vanha muori Juliana Juhontytär, oli lisäksi Oskarin sisaren, Ainan avioton poika Viljo Verner. Hän syntyi 1911, mutta kuoli jo 1912 Amerikassa. Rippikirjasta ei käy selville, olisiko hänet annettu heti syntymän jälkeen kasvatiksi ja tätä kautta poikanen olisi viety Atlantin yli.

Muutamia vuosia surkean juhannuksen jälkeen Miina Juliaanantytär Laakson nai muonamies Juho Konrad Ruohonen. Hänen kanssaan Miinalla oli ainakin yksi tytär, Hilma. Juho Ruohonen oli aikaisemmin käyttänyt sukunimeä Pihl.

Yllätyslöytö Kertun Tuvalta

Kotiseutuyhdistyksen omistamalla Kertun Tuvalla on käynyt vilske jo kolmisen vuotta, kun mökkiä on remontoitu kuntoon meidän kaikkien tarvasjokelaisten iloksi. Kunnostustyö on vaatinut runsaasti hankintoja ja olisimmekin iloisia, jos mahdollisimman moni liittyisi yhdistykseemme jäseneksi osoitteessa www.tarvasjoki.fi - teemme pyyteettä työtä kotipitäjämme eteen.

Muutama viikko sitten Kertun Tuvan talkoolaiset yllättyivät kunnolla, kun mökin toisen päätyhuoneen kattorakenteita purettiin.Sisäkattoon olikin liimattu kymmenittäin erittäin vanhoja asiakirjoja, ilmeisesti estämään välikaton eristyksessä käytettyjen purujen valuminen alakertaan. Nämä asiakirjat on pääosin laadittu ruotsiksi ja osa on niin huonossa kunnossa, ettei niiden lukeminen enää onnistune. Onneksi löytyy myös suuri määrä papereita, joista saa selvääkin.

Näiden joukossa näyttäisi olevan nopeasti katsottuna ainakin perukirjoja, kauppasopimuksia sekä erilaisia virallisia ilmoituksia. Muutamia henkilöiden nimiäkin löytyy, joista yhtenä voidaan mainita "rusthhållarehustrun Anna Andersdotter Duomarlta". Tuollainen henkilö löytyykin Tuomarilan rusthollin emäntänä 1800-luvun alkupuolelta. Anna oli syntynyt Paimion Episten kylässä 5.12.1772 rakuuna Anders Falckin ja Maria Juhontyttären perheeseen. Hänen puolisonsa Juho Ristonpoika oli ollut Tuomarilan puolikkaan tilan rusthollin isäntänä, mutta kuollut joulupäivänä 1844. Anna menehtyi neljä vuotta myöhemmin, toukokuun 17. päivänä 1848.

Kotiseutuyhdistys kuvaa katon kauttaaltaan ennen kuin se peitetään pinkopahvilla. Tarkoituksena on jättää osa dokumenteista näkymään lasin alle kehyksissä. Dokumenttien sisällön perkaamisessa saattaakin sitten kulua tovi!

Tarvasjokelaisten avioliitoista 1774 - 1874

Kahvimuistoja?

Sukututkija Juha Vuorela Tarvasjoelta ja filosofian tohtori Tuija Saarinen Joensuusta keräävät Auranmaan ja Liedon alueen kahviperinnettä tulevaa kirjaansa varten.

Kahvinjuonnilla on perinteitä maassamme aina 1700-luvulta lähtien. Olipa tämä suomalaisten suosikkijuoma välillä kiellettykin ylellisyystuotteena. Viime sodan aikana sekä sen jälkeen kahvi oli pitkään säännösteltyä ja sen tilalle keksittiin erilaisia korvikkeita.
Meillä jokaisella on henkilökohtaisia muistoja kahvista, sen tarjoamisesta kotona, työpaikalla tai vaikka juhlissa.

Olemme kiinnostuneita juuri sinun kahvinjuontimuistoistasi. Voit kirjoittaa vapaasti omin sanoin esimerkiksi seuraavista teemoista: Millaista kahvia tarjottiin? Kenen kanssa sitä juotiin ja kuinka paljon? Millaisia kommelluksia, sattumuksia tai vitsejä kerrottiin kahvinjuontitilaisuuksista? Entä mitä vanhempasi tai isovanhempasi kertoivat kahvinjuonnista ennen?

Kerro omat muistosi täällä!

Tarvasjoen kyläkarnevaalit 15.8.2015

Kyläkarnevaalit tällä viikolla!

Kesän näyttely on nyt avattu

Tarvasjoen Kotiseutumuseon tämän kesän näyttely on nyt avattu. Tervetuloa viikonloppuisin klo 11-15!Museo sijaitsee kirkonmäellä.
Posted by Kotiseutuyhdistys Tarvaiset on Tuesday, 16 June 2015